Kielletty kirja - essee

Eläinten vallankumous

Eläinten vallankumous on George Orwellin kirjoittama romaani vuodelta 1945. Suomessa se julkaistiin vuonna 1969 ja kustantajana toimi WSOY. Kirjan suomentaja on Panu Pekkanen.

                   Kirjan juoni alkaa siitä, kun Kartano-nimisen maatilan karju Majuri on nähnyt unen ajasta ihmisen jälkeen ja kaikki maatilan eläimet saapuvat kuuntelemaan Majurin puhetta. Puheessa se painottaa että yksikään Englannin eläin ei ole vapaa, ja että ihminen on viholline ja kaikkien eläimien tulisi olla yhdessä ihmisiä vastaan. Kun Majuri sitten kuolee, eläimet päättävät vallata maatilan sen isännältä Jonesilta. Vallankaappaus onnistuu ja Jones ja hänen vaimonsa pakenevat maatilalta. Sen jälkeen eläimet laativat sikojen johdattamana säännöt, jonka keskeisin asia on että kahdella jalalla kulkevat ovat pahoja ja neljällä jalalla kulkevat ovat hyviä. Kaikki ihmiseen ja ihmisyyteen liittyvä on kiellettyä. Siat ottavat vallan, koska he ovat viisaimpia eläimiä. Napoleon ja Lumipallo ovat tärkeimmät johtohahmot ja pian Napoleon huijaa muut eläimet Lumipalloa vastaan ja Lumipallo häädetään tilalta, jolloin Napoleonista tulee yksinvaltias. Sen jälkeen kaikki muuttuu. Eläimet eivät olekkaan enää tasa-arvoisia, vaan siat ovat selvästi muiden yläpuolella. Säännöstöä muutetaan jatkuvasti jotta sikojen teot näyttäisivät hyväksyttäviltä. Loistava puhuja Vinku saa eläimet aina uskomaan että säännöt olisivat olleet aina niin. Napoleonia kunnioitetaan ja ihaillaan. Lopulta siat muuttavat Kartanon taloon asumaan, nukkuvat sängyssä, käyttävät vaatteita, ystävystyvät ihmisten kanssa ja alkavat kävelemään kahdella jalalla. Loppujen lopuksi ei enää erota kumpi on kumpi sioista ja ihmisistä.

                     Kirjassa on useita henkilöitä, joista tässä tärkeimpiä:
             -Majuri on vanha karju joka kirjan alussa kutsuu eläimet koolleen kertoakseen unestaan ja yllyttääkseen eläimiä vallankumoukseen. Muut eläimet kunnioittivat sitä suuresti. Majuri kuoli muutama päivä kokouksen jälkeen.
             -Jones on maatilan isäntä jonka eläimet häätävät maatilaltaan. Eläimet pitävät Jonesina pahana ja vihaavat tätä. Hän juo paljon. Jones yrittää vallata ystäviensä kanssa tilan takaisin, mutta ei onnistu tässä.
             -Lumipallo on sika joka on kekseliäs, vilkas ja hyvä puhumaan. Se on toinen maatilan johtohahmoista, kunnes Napoleon kääntää eläimet Lumupalloa vastaan ja se joutuu pakoon tilalta. Lumipallo kehitti tilalle tuulimyllyä.
             -Napoleon on hurjannäköinen karju, jolla ei ollu sen suurempia lahjoja puhunmaan, mutta se vei tahtonsa tunnetusti aina läpi. Napoleonista tuli Lumipallon lähdön jälkeen diktaattori ja se lopulta alkoi käyttäytymään kuin ihminen.
             -Vinku joka on pieni lihava sika. Sillä on pyöreät posket ja se on vilkkuvasilmäinen ja kimeä-ääninen. Se on loistava puhuja, ja yleensä sai kaikki eläimet uskomaan Napoleonin toimien olevan oikein.
             -Mollie on valkoinen tamma, joka esittää tyhmiä kysymyksiä ja tykkää ruseteista harjassaan. Niitä pidetään kuitenkin orjuuden merkkinä tilalla ja lopulta Mollie lähtee sieltä pois koska tykkää ihmisten asioista.
             -Mooses on korppi joka on vakooja ja juoruilija.
             -työhevoset Jysky ja Apila ovat sikojen uskollisimpia seuraajia. Jysky on kova tekemää töitä ja tekeekin raskaimmat työt tilalla ja eniten kaikista eläimistä. Se kuolee kirjassa.

                      Miljöö sijoittuu Englannin maaseudulle, maatiloille. Kartanon maatila on suuri ja siellä on paljon peltotilaa. Välillä tarinassa ollaan myös kylässä. Kartanon suurin kilpailija on Kettumetsä jonka kanssa eläimet kilpailevat.

                      Tyyli on kirjassa hyvin sujuvaa ja tarina etenee koko ajan. Se ei jumita missään kohdassa. Se on helppolukuista. Vaikka kirja etenee koko ajan, siinä kuvaillaan myös tapahtumia.  Kertoja on kirjassa ulkopuolinen. "Äänettöminä ja kauhistuneina eläimet hiipivät takaisin latoon. Pian koiratkin loikkivat takaisin. Aluksi ei pystytty lainkaan kuvittelemaan, mistä nämä otukset olivat peräisin, mutta se ongelma ratkesi pian: ne olivat samat poikaset, jotka Napoleon oli ottanut niiden emoilta ja kasvattanut erillään."

                      1984 Eläinten vallankumous sallittiin Unkarissa, kun lehtiä ja kirjoja sensuroiva laki poistettiin. Samana vuonna se oli Neuvostoliitossa kielletyä, jossa se sallittiin 1988-1989. Jackson Countyssä sitä pidettiin samaisena aikana kommunistimyönteisenä. Yksi kustantajista ei halunnut julkaista sitä, koska se tulkitsi teoksen trotskilaisuuden suosimiseksi. Toinen kustantaja ei halunnut julkaista sitä, koska se olisi ollut vahingoittava suhteessa Neuvostoliittoon. Kolmannen kustantajan vaimo uhkasi erolla, mikäli kirja julkaistaisiin.

                       Kirja oli kielletty joissain paikoissa ehkä siksi, että pelättiin kommunismin leviävän ja kommunistien yrittävän vallankumousta kirjan esimerkillä. Jossain maissa haluttiiin pitää suhteet hyvinä Neuvostoliittoon ja kirjan julkaisun pelättiin heikentävän maiden välisiä suhteita.

Sarjakuva-analyysi

Kamut – Tuulen viemää sarjakuva-albumin (julkaistu 1998) on luonut Patrick McDonnell, joka syntyi 17.3.1956 New Jerseyssä. Hän opiskeli The School of Visual Arts nimisessä koulussa New Yorkissa. McDonnell aloitti uransa freelance kuvittajana ja piirsi mm. vakituisesti The New York Timesiin. Lisäksi hänen kuvituksia julkaistiin muissa lehdissä kuten Sports Illustrated, Forbes, Time ja Valitut palat. Uran ensimmäisistä sarjakuvista tunnetuin on Bad Baby joka ilmestyi Parents Magazinessa. Kamut hän loi vuonna 1994 ja siitä tuli hänen tunnetuin sarjakuvansa. Nykyään sitä levitetään yli 700 sanomalehteen yli 20 maassa. McDonnell on myös kunnostautunut eläintensuojelussa jossa hän käyttää usein Kamut sarjakuvaa.
   
       Albumi koostuu erillisistä stripeistä, joissa on teemana ystävyys. Parhaat ystävät Kati ja Jalo seikkailevat ja kommeltavat kotiensa lähipiirissä ja tutustuvat uusiin eläinkavereihin. Stripeissä toistuu se kuinka ihanaa eläinten on elää omistajiensa helmoissa. Ystävykset ovatkin täysin riippuvaisia heistä.

       Sarjakuva-albumin päähenkilöt ovat parhaat ystävät Kati ja Jalo. Kati on musta kissa, joka vähän sössöttää. Hänen omistajansa Millie rakastaa kissaansa erittäin paljon mutta hänen miehensä Onni ei varsinaisesti pidä Katista. Jalo on valkoinen koira ja hänellä on mustat korvat ja musta laikku selässä. Jalo rakastaa ruokaa ja usein hänet nähdään lihakaupan edessä. Jalon isäntä on Tauno joka ulkoilee usein Jalon kanssa. Kati ja Jalo ovat naapureita. Muita hahmoja ovat herkkukaupan omistaja Mauno, jolta ystävykset kerjäävät makupaloja, Vahtikoira joka on isoleukainen koira ja haukkuu kaikkea, Nekku josta näkyy vain korvat ikkunasta ja johon Kati on ihastunut ja oravat jotka pudottelevat pähkinöitä muiden päihin. Albumissa oli myös rapuja.

       Kamut-sarjakuvan miljöö on pieni kaupunki tai kylä. Talot ovat omakotitaloja eivätkä suuria kerrostaloja. Kaverukset viettävät myös paljon aikaa metsässä. Jos tilanne on sisällä, talojen sisustus on piirretty hyvin yksinkertaisesti, stripeissä näkyy vain seinä ja mahdollisesti taulu tai jokin muu pieni asia. Ulos ei ole piirretty oikeastaan mitään elotonta, vain puita ja kasveja.         Teoksen maailmankatsomus liittyy eläinoikeuksiin. Ihmisten tulisi kohdella eläimiä kuten haluaisivat itseään kohdeltavan. Hahmojen elämäntapa on hyvin leppoisaa ja sarjakuva-albumissa Kati ja Jalo usein makailivatkin ruoholla ja haaveilivat suurista asioista. Unelmointi kuuluu myös hahmojen elämäntyyliin.

’       Sarjakuvan piirrostyyli on hyvin yksinkertaista. Vain hahmot on piirretty ja välillä muutama pieni yksityiskohta taustalle, kuten kello tai puu. Jos on haluttu tarkoin ilmoittaa millainen tapahtumapaikka  stripeissä on, taustalle on piirretty paljon enemmän yksityiskohtia, mutta pieniin asioihin ei juututa. Esimeriksi keittiö ja navetta tilanteet ovat tällaisia. Sarjakuva-albumissa ei ole värejä vaan se on mustavalkoinen.

       Sanan ja kuvan suhde on Kamut-sarjakuvassa aika tärkeä. En usko että lukutaidoton ymmärtäisi mitä sarjakuvassa tapahtuu. Toisaalta joissain stripeissä oli pelkästään kuva eikä lainkaan tekstiä, joten niissä ymmärsi mitä tapahtuu. Tällaiset stripit olivat kuitenkin erittäin harvinaisia.
      
       Valitsin Kamut, koska olen aina tykännyt lukea niitä. Olen erittäin huono ymmärtämään sarjakuvien vitsejä joten tämän takia Kamut sopivat minulle, koska niissä asiat kerrotaan aika suoraan siten että kaikki ymmärtävät tarkoituksen. Pidän muutenkin eläimistä todella paljon, joten minusta on suloista että sarjakuvat päähenkilöinä ovat kissa ja koira jotka ovat parhaat kaverit, koska yleensä ne esitetään verivihollisina. Minusta sarjakuva oli todella hyvä.